Hydrogeological map of Lower Saxony 1: 50000 – Mean annual groundwater regeneration for the 30-year period 2071-2100 in the hydrological summer half year, no climate protection scenario (RCP8.5)
Description
Kartassa esitetään mallinnettu keskimääräinen vuotuinen pohjaveden uudistuminen 30 vuoden jaksolle 2071–2100 hydrologisen kesän puolivuotiskaudella (toukokuu-lokakuu) millimetreinä vuodessa laskettuna skenaariolla ”ei ilmastonsuojelua” (RCP8.5).
Pohjavesi on raaka-aine, joka voi uudistua ja uudistua.
Pohjavesien pääasiallinen toimittaja on Ala-Saksissa vuotava sadevesi. Se varmistaa, että säilytyskallioiden pohjavesiesiintymät täyttyvät maan alla. Uusi pohjavesimuodostuma on erityisen korkea talvella, sillä tällä hetkellä suuri osa sademäärästä vuotaa maaperään. Lämpimämpinä vuodenaikoina suuri osa saosta haihtuu pinnalle tai imeytyy kasveihin.
Pohjaveden muodostuminen jakautuu laajasti eri alueille. Se riippuu sateiden ja haihdutusten jakautumisesta, maaperän ominaisuuksista, maankäytöstä (kasvu, tiivistysaste), maanpinnan vapautumisesta, keinotekoisesta ojituksesta, pohjaveden tasosta ja lähikivien ominaisuuksista. Koska nämä parametrit eroavat merkittävästi Ala-Saksissa, joissakin tapauksissa pienimmässä tilassa, pohjaveden muodostumiseen vaikuttaa myös suuria sivusuuntaisia vaihteluja.
Pohjaveden uuden muodostumisen määrittämiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä. Näissä kartoissa esitetään pohjaveden keskimuodostuman pinta-alaerittely, joka laskettiin mGROWA-menetelmällä (lyhyt kuukausittaisen suuren vesitaseen osalta). Malli mGROWA on kehitetty Forschungszentrum Jülichin vesitasapainon laajamittaiseen simulointiin yhteistyössä LBEG:n (Herrmann ym.) kanssa. 2013) ja vuodesta 2016 lähtien Ala-Saksin osalta menetelmä on päivitetty. Lisäksi useita uusia syöttötietoja käytettiin ajantasaisen tietokannan luomiseen vesihuollon suunnittelutyötä ja vesilupamenettelyjä varten.
Ilmaston syöttötietoina käytettiin päivittäisiä ja kuukausittaisia ilmastoennustetietoja.
Ilmastoennustetiedot edustavat eri ilmastomallien kokonaisuuden tuloksia (Ala-Saksin ilmastokokonaisuus AR5-NI v2.1, ks. Hajati ym.
(2022)).
Tiedot on toimittanut Saksan sääpalvelu.
Tiedot perustuvat EURO-CORDEX Ensembleyn (Jacob et al., 2014).
BMVI-asiantuntijaverkoston puitteissa DWD laski 12,5 kilometristä 5 km:n verkkoon.
Ilmastomallit perustuvat ”No Climate Protection” -skenaarioon (RCP8.5).
Tämä on IPCC:n skenaario, jossa kuvataan maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen jatkuvaa kasvua, joka 2000-luvun loppuun mennessä aiheuttaa ylimääräisen säteilypakotuksen, joka on 8,5 wattia neliömetriä kohti verrattuna esiteolliseen tasoon.
Kaikkien ilmastomallien tulokset ovat yhtä todennäköisiä.
Näin ollen tuloskaistan ylempi (enimmäis) ja alempi (vähimmäis)reunat voidaan hakea MapTipin kautta sen lisäksi, että keskiarvo osoittaa taipumusta.
Alueellistamisen parantamiseksi mGROWA22:lle laskettiin sademäärän ja mahdollisen haihtumisen ilmastolliset tuloparametrit kaksilineaarisella interpoloinnilla 500 x 500 metrin ruudukkoon.